Rajojen rikkojat Ateneum 2025

 https://ateneum.fi/opastukset/rajojen-rikkojat-intro/https://ateneum.fi/opastukset/rajojen-rikkojat-intro/

https://ateneum.fi/nayttelyt/rajojen-rikkojat/

Bertha Froriep: Victoria Åbergin muotokuva (1880). Amanda Kjellberg: Vestan neitsyeksi puetun neiti Charlotta Fredrika Sparren muotokuva, jäljennös Nonotten mukaan (1870–1879). Maria Martinau: Naisen muotokuva (n. 1880–1899). Julie Hagen-Schwarz: Omakuva (1855). Alexandra Frosterus-Såltin: Nuori neito (1858). Nathalie Martinau: Uskottu palvelijatar (1882). Ida Silfverberg: Omakuva (1868). Elisabeth Jerichau-Baumann: Naisen pää (1874). Johanne Mathilde Dietrichson: Omakuva (1865). Victorine Nordenswan: Pyhä Agnes, kopio Jusepe de Riberan mukaan, osa (1868).

RAJOJEN RIKKOJAT

1800-luvun matkustavat naistaiteilijat

Näyttely tuo ensimmäistä kertaa yhteen 1800-luvulla Saksassa opiskelleiden ja työskennelleiden naistaiteilijoiden töitä. Heidän aikanaan naiset joutuivat valitsemaan uran ja perheen välillä, eikä heillä ollut vielä äänioikeutta. Rajojen rikkojat raivasivat tietä seuraavien sukupolvien taiteilijoille.

Näyttely kertoo 1800-luvun varhaisista taiteilijoista, jotka opiskelivat ja työskentelivät Saksassa. Osa matkusti myös Italiaan ja vieläkin kauemmaksi. Taiteilijat avasivat esimerkillään tietä tuleville sukupolville, kuten Helene Schjerfbeck ja Ellen Thesleff, ja näyttivät, mitä kaikkea oli mahdollista tavoitella.  

Tämä taidehistoriallisesti merkittävä näyttely nostaa esiin aikaisemmin täysin tuntemattomia pohjoismaisia, Baltian saksalaisia, puolalaisia ja saksalaisia taiteilijoita. Näyttelyssä on yli 200 maalausta, veistosta ja piirrosta 55 taiteilijalta, jotka kaikki olivat naisia.  

Lasten ja nuorten parissa työskentelevänä kasvattajana tai opettajana voit soveltaa esitteen materiaalia oppilaiden ikätason mukaisesti. Mukana on myös pieniä harjoituksia yhdessä pohdittavaksi, vinkkejä taiteen tarkasteluun sekä kaksi erilaista tehtävää toteutettavaksi ennen tai jälkeen museovierailun. 

Taidehistoriallisesti merkittävä näyttely

Saadakseen paremman koulutuksen, 1800-luvun taiteilijoiden oli matkustettava ulkomaille, kuten Saksan Düsseldorfiin, Dresdeniin, Müncheniin ja Berliiniin. Naiset saivat opiskella vain miestaiteilijoiden yksityisoppilaina tai heidän naisille perustamissaan taidekouluissa. 

Matkustaminen oli hidasta, toisinaan vaarallista sekä vaati erityisjärjestelyitä, koska naisen ei ollut sallittua matkustaa yksin. Matkustaminen vaikutti myös teosten aiheisiin: maisemia suositeltavampia aiheita olivat kukat, asetelmat ja muotokuvat. Naiset pukeutuivat ajan muodin mukaisesti vannehameeseen, joten maalaaminen oli helpompaa sisätiloissa kuin luonnossa. 

Rajojen rikkojien taiteilijat työskentelivät aikana, jolloin naisilla ei ollut vielä äänioikeutta. Naiset joutuivat valitsemaan uran ja perheen välillä: avioitumisen myötä työ taiteilijana piti useimmiten lopettaa. Monet näyttelyn rohkeista taiteilijoista olivat myöhemmin eläneiden naistaiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Ellen Thesleffin esikuvia. 

Taidehistoriallisesti merkittävä näyttely nostaa esiin aikaisemmin täysin tuntemattomia taiteilijoita ja heidän verkostojaan, sekä esittelee Suomessa ennen näkemättömiä teoksia. Näyttely jatkaa Ateneumin työtä naistaiteilijoihin liittyvän tutkimuksen edelläkävijänä ja sen kuraattori on amanuenssi Anne-Maria Pennonen. Se nostaa esiin Saksan merkityksen taidemaana ja matkakohteena verrattuna Ranskaan, jota on tutkittu paljon enemmän. 

Yli 50 taiteilijaa

Kaikki Rajojen rikkojien taiteilijat Pohjoismaista, Baltiasta, Saksasta ja Puolasta opiskelivat ja työskentelivät Saksassa 1800-luvulla.Näyttelyn suomalaisia taiteilijoita ovat muun muassa Fanny Churberg, Alexandra Frosterus-Såltin, Ida Silfverberg ja Victoria Åberg sekä ulkomaisia Jeanna Bauck, Mathilde Bonnevie-Dietrichson, Marie Ellenrieder, Julie Hagen-Schwarz, Elisabeth Jerichau-Baumann, Magda Kröner, Amalia Lindegren, Emmy Lischke ja Bertha Wegmann. Näyttelyssä nähdään myös Suomen ensimmäisen naispuolisen tieteellisen kuvittajan Hilda Olsonin piirroksia Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmista. Esillä on maalauksia, veistoksia ja piirroksia yli 50 taiteilijalta, joista kaikki olivat naisia.  

Kansainvälisen näyttelyn yhteistyökumppanina ja yhtenä teosten lainaajista toimii Düsseldorfin Kunstpalast, jossa toinen versio näyttelystä nähdään Ateneumin jälkeen syksyllä 2025.